Pinnasohva myytävänä! (varattu)

Eilen jo kerroinkin, että äidilläni on myytävänä puinen pinnasohva. Se on oikein hyväkuntoinen, sivustavedettävä, kannellinen ja vastamaalattu valkoiseksi!

Kannen saa myös irrotettua kokonaan. Se on toiminut minunkin sänkynä nuorempana :) Ottaisinkin sen ilomielin meille Peipposen tulevaksi sängyksi, mutta tuo välimatka täältä Suomesta Saksaan kotiimme on pienoinen este... Sohva sopii oikein hyvin myös esim. keittiösohvaksi.

Levitettynä patjan maksimikoko on n. 190 x 110 cm, eli sohvan ulkopituus on n. 2 m. Kannen kanssa istuinsyvyys n. 60 cm. Anteeksi, että mulla ei ole nyt antaa tämän tarkempia mittoja... Sohva on tällä hetkellä Kärkölässä mökillä, myös nouto sieltä. Sitä saa toki sopimuksen mukaan käydä katsomassakin. Ensi viikolla vanhempani ovat taas mökillä maanantaista alkaen.

Tässä pari kuvaa, jotta saa edes jonkinmoisen käsityksen ;)

Laittakaa mulle meiliä vaniljainenblogi@gmail.com, jos kiinnostusta löytyy! Hintapyyntö sohvasta olisi 150€.

Aurinkoiset terveiset

Liisa

Niitä kuvia...

Hip hei! Peipposen päiväunien aikaan päätin ladata omat akkuni ja vierailla teidän ihanissa blogeissanne pitkästä aikaa ihan rauhassa, yritin jopa jättää tassunmerkkiäkin :) Kylläpä teki hyvää!
Ja sitten päätin kokeilla kuvien latausta paremmalla onnella, ja onnistuihan se! Eilen taisi vaan olla kaikin puolin vähän huono päivä...

Hannilta ostin siis Cafe Latte Spiritin kevätmarkkinoilta tämän ihanan lippunauhan :) Tätä olin jo Hannin Polkadot-blogissakin ihaillut ja nyt se pääsee meillä Peipposen huoneen kaunistukseksi! Aivan ihanista kankaista, ja todella taidolla tehty!
Kuvasin sen äitini ikkunassa :)

Lastenkirpparilta nappasin Peipposelle soman ohuen neuletakin. Tästä olin tosi iloinen, sillä on ollut kesäksi hankintalistalla ja toisaalta meille on näille niin vähän käyttöä, että harmillista maksaa uudesta täysi hinta, kun roikkuu suurimman osan aikaa kaapissa... Tämä oli muutama hassun euron ja on tosi hyväkuntoinen :)

Markkinoilta tarttui mukaan myös tämä suloinen tuunattu vaateripustin tytölle :) Sopiikin hyvin uuden neuletakin kanssa!

Hannin kirpparijutuista löysin kokoelmiini aivan ihanan tyynynpäällisen!! Tällaista olen halunnut! Ja näitähän ei voi olla koskaan liikaa ;) Pari muutakin uutta tyynynpäällistä on vielä takataskussa, mutta esittelen ne toisella kertaa...

Ostin jokin aika sitten Virpiltä Mammankammari-blogista nämä ihanat sydämet :) Pyysin Virpiä lähettämään ne äitini osoitteeseen ja nyt siis olen saanut ne vihdoin käsiini, kun tulin Suomeen. Kiitos vielä Virpi! Ovat aivan mielettömän suloiset ja taidolla tehdyt!

Äidilläni on muuten myynnissä valkoiseksi maalattu täyspuinen, kannellinen, sivustavedettävä pinnasohva... Laitan siitä oman postauksen kuvien kera viimeistään huomenna, mutta jos jollain nyt jo on hakusessa sellainen, niin ilmotelkaahan!

Koko aamun ja aamupäivän satoi vettä, nyt aurinko tekee tietään pilvien raosta esiin, hitaasti mutta varmasti!

Terkuin Liisa

Kiven alla

Täällä taas! Olen joutunut pitämään pientä hiljaiseloa sattuneesta syystä... Nimittäin tulin Suomeen Peipposen kanssa torstaina. En kuitenkaan ole voinut asiasta huudella, sillä eilen vietimme rakkaan ystäväni polttareita. Hän ei asiasta tiennyt etukäteen, ja koska hän on ahkera blogini seurailija, niin pelkäsin, hänen laskevan 1+1, jos hän lukisi minun olevan tulossa Suomeen tällä viikolla. Nyt saimme yllättettyä hänet perinpohjin, kun ilmestyin eilen tapaamispaikalle...tulihan siinä muutama onnenkyynelkin vieritettyä puolin ja toisin :) Yhtä iso yllätys oli toiselle todella rakkaalle ystävälleni, jonka syntymäpäiväbrunssille ilmestyin tänään Peipposen kanssa, myös hänen sitä etukäteen tietämättä. Ja taas itkettiin jälleennäkemisen onnesta ;) Ollaan me sellasia itkupillejä vaan kaikki, hih. Mutta puolustuksemme sanottakoon, että en ollut kumpaakaan ystävistäni siis nähnyt vuoteen ja jälkimmäinen on vieläpä melko pitkällä raskaana...

Niin, olen Suomessa ja olen väsyneempi kuin todella pitkään aikaan, haluaisin sanoa kuin koskaan. Suhaamme tapaamisesta toiseen, yritän suunnitella aikataulut niin, että ne olisivat mahdollisimman Peipposystävälliset...puolitoistavuotias kun vaan ei jaksa ihan mitä vaan...se tarvitsee rutiineita, turvallisuutta, säännöllisyyttä, vanhempiaan. Nyt tilanne on taas kerran se, että aikaa ei vaan yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Tahtoisin tavata rakkaita ystäviäni ja viettää aikaa perheeni kanssa, mutta näen ja tunnen kuinka lapseni kärsii tästä hullunmyllystä...se on itkuisempi, väsyneempi ja kiukuttelee enemmän. Sillä on vaikeuksia nukahtaa illalla ja se nukkuu levottomasti, herää keskellä yötä itkemään. Ikävöi varmasti Saksaan jäänyttä isiäkin... Tiettyihin menoihin en ota Peipposta mukaan, vaan jätän sen äitini hoiviin. Se jääkin mielellään mummin kanssa ja on reipas, mutta toisaalta samalla taas vaan muu "oireilu" kasvaa. Ihmettelee varmasti tätä kaikkea päässään, ei ihan ymmärrä, missä isi on, miksi ollaan poissa kotoa monta päivää, ja sitten äitikin vielä tulee ja menee, tai sitten mennään yhdessä paikasta toiseen, tukka putkella...
Itsellä on surullinen olo. Olen jotenkin myös vihainen itselleni, että aina ajaudun tähän samaan tilanteeseen Suomilomillani...tai ajan lapseni tähän samaan tilanteeseen. Ennen reissua on kauhea stressi valmiiksi, eikä se jatkolentojen kanssa pikkuisen kanssa yksin matkaaminenkaan ihan helppoa ole. Nytkin oli herätys itsellä kolmelta, lapsen revin sängystä neljältä... Univelka seuraa koko loppuloman ja jos mahdollista, sitä kertyy entisestään... Surullinen olen, koska haluaisin tietenkin tavata kaikkia rakkaitani, mutta millä hinnalla sen teen..? Ja usein joudunkin sanomaan, ettei vaan ehdi tai jaksa. Mutta ensi kerralla ihan varmasti nähdään... Niin kuin sillon olisi yhtään sen paremmin aikaa...

Mutta on mulla ollut todella mukavaakin, eiliset polttaritkin olivat hauskat ja tuli naurettua todella paljon! En muista, millon olisin nauranut niin paljon. Ja oli siellä brunssillakin tänään ihan mukavaa. Peipponen ei ollut ihan oma, iloinen itsensä, kuten ei yleensäkään täällä Suomessa ollessamme näköjään (ihmiset täällä varmaan luulevat, että ei se muuta tee kuin kitisee...), mutta oli ihana nähdä muutamaa rakasta ystävää ja vaihtaa edes vähän kuulumisia.

Lisäksi olimme eilen äitini "naapurissa", Cafe Latte Spiritissä (ennen niitä polttareita siis pikaisesti) kevätmarkkinoilla. Siellä tapasin livenä Polkadot-blogin Hannin, joka oli siellä ihania omia Thelman putiikin tuotoksiaan myymässä, ja lisäksi olin sopinut tärskyt Tuijan kanssa, Tuijan koti- ja puutarha-blogista.
Kiitos, kun tulit käymään, Tuija, oli aivan ihana tavata sinut kasvotusten! Olit juuri niin ihana ja hyvä tyyppi luonnossakin kuin jollaiseksi sinut olin kuvitellutkin! Olisi voinut jutella paljon pitempäänkin, mutta aika oli molemmilla kortilla ;) ja lisäksi minun piti katsoa erään pikkuneidin perään toisella silmällä...Ensi kerralla toivottavasti paremmalla ajalla. Jännä juttu, mutta näistä tällaisista tapahtumista en kummasti saa minkäänlaista stressiä :) Nautin täysin rinnoin... Pitäisikö mulla olla huono omatunto, että käytän kallista Suomiaikaani moiseen?! Olisinhan voinut tuonakin aikana tavata vaikka jonkun vanhoista ystävistäni... Minulle nuo tuollaiset tapaamiset vain ovat henkireikä, vastapainoa kaikelle hullunmyllylle...

Markkinoilta lähti mukaan muutama ihanuus... Halusin niitä tässä samoin tein teille esitelläkin, mutta ei onnistunut kuvien lataus :( Niinpä laitan tämän postauksen nyt ihan ilman kuvan kuvaa menemään, en tykkää, mutta minkäs teet... Esittelen niitä ostoksiani sitten toisella kertaa...

Kuulema luvattu ilman lämpenemistä alkuviikosta...sitä sopii toivoa ;) Ei tullut itselle meinaan kovinkaan lämpöstä kenkää tai vaatetta mukaan, tytölle sentään pakkasin joka kelille vaatetta. Muutenkin päätin tänään, että loppulomasta nautimme Peipposen kanssa molemmat enemmän :) Vietämme enemmän aikaa hiekkiksellä ja metsäpoluilla kieloja keräillen sekä ystävien kanssa, joilla on lapsia. Peipponen rakastaa toisia lapsia ja haluaisi aina leikkiä niiden kanssa, tehdä tuttavuutta muiden kanssa. En aio enää istuttaa yliväsynyttä tyttöä rattaissa pitkin kaupunkia tai kahviloissa, joissa lapset eivät selkeästikään kuulu normikalustoon... Ken meidän kanssa aikaa tahtoo viettää, tehköön sen lapseni ehdoilla...Tervetuloa hiekkalaatikon reunalle, siellä saatte tutustua oikeaan Peipposeen hänen omana iloisena, reippaana, sosiaalisena, puheliaana ítsenään :)

Nyt iltapalalle ja nukkumaan, vatsassa kurnii nälkä ja luomet painaa...
Kiitos ihanista kommenteistanne edelliseen jo viikon takaiseen postaukseen ja oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille tänne kurkistaville!

Liisa

ps. Kiitos, jos jaksoitte lukea tänne asti, varsinkin ilman niitä kuvia!!! Vähän tuo runosuoni näköjään pulpahti ;) Tarkoitus oli vielä tehdä kierros teillä kyläilemässä, ja varmaan sen vielä yritän jaksaa tehdäkin, mutta nyt on taas jo niin myöhä ja luettavaa niin paljon, että taitaa jäädä kommentoinnit tällä kertaa...pyydän ymmärrystä!

Suomi-Peipponen-Saksa-sanakirja

Mistähän sitä aloittaisi... Varsinaisesti ei ole kyllä mitään kummempia tapahtunut, mutta jotenkin on vaan taas kiirettä pitänyt ja bloggailut ovat jääneet aika minimiin. Olen kyllä lueskellut teidän postauksianne aina, kun suinkin on ollut hetki aikaa, mutta usein en ole ehtinyt edes tassunmerkkiäni jättää :(
Myös tuohon omaan edelliseen postaukseeni olen aloittanut kirjoittamaan vastausta teidän viesteihinne (Kiitos niistä!!!) ehkä noin sata kertaa, mutta aina on tullut joku keskeytys...
Viimeiset pari päivää, kuten tänäänkin, olin töissä, huomenna olisi yksi vapaa päivä, ylihuomenna taas töitä ja sitten taas vähän pidempi vapaa, juhuu!

Nyt päätin vastata näin yleisesti tämän postauksen yhteydessä edelliseen tulleisiin kommentteihin :)
Hanni ja Päm kyselivät vinkkejä hiuslakan poistamiseen seinästä...hmmm.. Olen vähän huono tuossa asiassa sen takia, etten oikein ole ehkä enää ajan tasalla, mikä suomalaisiin ihme-pesuaineisiin tulee, mutta itse koittaisin karhunkielellä ja jollain ihme-pesuaineella jynssätä... Hiuslakka on aika kenkku, kun se on jämähtänyt kerros kerrokselta, varsinkin seinään, josta sitä on vaikea esim. liottaa... Ja liian järeällä vehkeellä saattaa tulla naarmuja kaakeleihin :( Zemppiä yritykelle!

Parit teistä ovat myös kommentoineet vuokaruokaa, jota valmistimme mieheni kanssa melko sponttaanisti ilman reseptiä "mitä kaapista löytyy" -periaatteella viime viikolla. Otin silloin pari kuvaa ruuasta ja ajattelinkin nyt laitella vuoan reseptiä, jota ei siis oikeasti ole olemassa ;D

Peruna, zuccini, kala -vuoka

-iso kasa kuorittuja ja viipaloituja pottuja
-3 suurehkoa pestyä ja viipaloitua zuccinia (kantaa luullakseni Suomessa nimeä kesäkurpitsa...)
-sipuli tai pari, voit käyttää myös kevätsipulia...
-jotain kalaa, esim. lohta... me käytimme supermarketista ostettua pakastekalafilettä, jota sattui olemaan pakkasessa edellisen kalasopan teon jäljiltä... leikkele kala pieniksi paloiksi (silpuksi)
-pari purkkia luonnonjugurttia, sitruunamehua, tilkka maitoa
-suolaa, pippuria, yrttisuolaa... voit käyttää myös valkosipulia maustamiseen
-juustoraastetta
-tilkka oliiviöljyä

Ladoimme aineksia isoon vuokaan lasagne-tyyliin (perunaa, päälle kesäkurpitsaa, kalasilppua, sipulisilppua jne...), väillä tilkkanen oliiviöljyä päälle, suolaa, pippuria...
Sekoitimme kannussa jugurtin, struunamehua maun mukaan ja tilkan maitoa, maustoimme kastiketta vielä suolalla ja pippurilla ja kaadoimme lopuksi muiden ainesten päälle vuokaan.
Lopuksi juustoraastetta päälle. Me paistoimme lähes tunnin kiertoilmalla 175 asteessa.

Ja vielä vastaus myös aiemmin ilmenneeseen kysymykseen... Kyllä, ruoka onnistui ja oli oikein hyvää! Tuli niin iso satsi, että söimme sitä monta päivää, mutta ei kyllästyttänyt :D Täytyy tehdä toistekin..

Peipponen on taas kehittynyt kauheasti, siitä on tullut niin pienessä ajassa niin iso tyttö. On oppinut pukemaan itse kengät jalkaan... ei tosin aina oikeaan jalkaan ;) (muutenkin riisuminen, ja varsinkin pukeminen, on tän hetken in-juttuja...), itse-syöminen sujuu yhä paremmin ja paremmin, sanavarasto kasvaa koko ajan, yhtenä päivänä joukkoon tulee saksalainen sana tai lause, toisena suomalainen ;) Lauantaiaamuna tyttö oppi vastaamaan kysymykseen "Mitä kuuluu?" (ihan sama kysytäänkö sitä suomeksi vai saksaksi..) Vastaus on aina sama: pitkäksi venytetty "Guuuuut" ;D
Tänään tyttö oli hokenut mun lähdettyä töihin koko iltapäivän isälleen ja isoäidilleen "Mama, prum prum.." ...Hän kun oli isin kanssa katsellut terassilta äipän kaasuttelua pois pihasta... Muutenkin vähän kaikki on tällä hetkellä "prum prum" tai "aua"(vaikka ei oikeasti sattuisikaan..)... Kaikille sanotaan myös heippa, oli se sitten etana, kukka tai vaikka meidän edessä ajava prätkä, joka jatkaakin matkaa suoraan, meidän käänytessä sivutielle ;) Sillon sanotaan sujuvasti suoksaksi "Tschüss, mopa!" Kukista puheenollen, se onkin nykyisin myös yksi neidin lempipuuhista, nimittäin kukkien keräily. Jos tyttö istuu rattaissa, niin se osoittaa sormella tien pientareelle aina kukan nähdessään (eli lähes koko ajan..) ja sanoo käskevästi "kukka" ja äiti keräilee... Jos tytön kimpusta putoaa kukka maahan, sillekin heitetään hyvästit, eli "Tschüss, kukka!" Jos tyttö kävelee itse, niin voitte kuvitella, ettei pitkälle pötkitä...
Välillä on kyllä naurussa pitelemistä neidin juttuja kuunnellessa ja seuraillessa...

Näihin kuviin ja tunnelmiin lähden unten maille... muistinko jo mainita, että olen tämän yön ihan yksin kotona! Se tarkoittaa, että kukaan ei herätä yön aikana, eikä aamukuudelta! Fiksua olisi tietenkin ehkä ollut mennä ajoissa nukkumaan... Nooh, kaikkea ei voi saada ;)

Oikein ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille teille täällä kyläileville, tervetuloa Ninnu, lukijaksi! Kommenttinne ilahduttavat aina ihan hirmuisesti, vaikka olenkin ollut viime aikoina niin huono niihin vastaamaan...yritän taas parantaa tapani sen suhteen! Luen kyllä kaikki kommentit ajatuksella läpi! Eikö edelleenkään kellään olisi tarjolla paria lisätuntia vuorokauteen...???

Halauksin ja öisin terkuin

Liisa

Vastapesty, puhdas...

...vessa!
Tiistain viikkosiivouksen yhteydessä multa karkasi alakerran pikkuvessaa pestessä mopo käsistä... Huomasin peruspesun lomassa pari roisketahraa vähän lavuaaria alempana seinässä. Polvistuin niitä pyyhkimään ja siitä se sitten lähti... Lopulta tuli "pyyhkäistyä" kaikki seinät lattiasta kattoon, ja myönnettävä on, että hyvä niin ;) Oli taas kertynyt seittiä katon rajaan ja pölyä oven karmin päälle... Joten mikäs sen parempi ajankohta kuvata sitten vastapesty, puhdas pikku toilettimme ja esitellä se teillekin, hih ;)  Tiedätte sitten tekin nyt, että missä meillä enimmäkseen asioidaan ;D Niinhän minä vähän lupailinkin eteisen esittelyn yhteydessä. Tämä minikokoinen tila siis löytyy eteisen penkin nurkalla olevan oven takaa.

Huone on todella pieni, tuskin kahta neliötä... Ovi avautuu saksalaiseen tyyliin sisäänpäin, eli täytyy olla sulava liikkeissään asioidessaan ;)

Kauniit putket lavuaarin alla näkösällä, mutta tilaan ei yksinkertaisesti mahdu allaskaappia tms.
Seinällä olevan Ikean kaapin kanssa mulla kävi aikoinaan mieletön tuuri. Juuri tuo kaappi oli muiden muassa ostoslistallani muutama vuosi sitten, kun yhteen edellisistä kodeista olimme muuttamassa. Ikeassa oli juuri tuolloin yllättäen joku ale ja tuo kaappi oli juuri sinä päivänä alessa hintaan 9€!!! Samalla reissulla tarttui mukaan myös jalkalamppu vitosella yms. Kerrankin kävi meikäläisellä mäihä :D

WC-kyltti on Dayn, ostettu Leppävaaran Sellon Punaisesta Rusetista...

Puisen Towel-kyltin ostin talvella Porvoosta Jokikatu 6:sta. Itse laitoin siihen tuon juutti-tai minkä lie-narun.

Äidiltä saamani suloinen rullapidike on tällä hetkellä lähinnä koristeena, koska siihen ei oikeastaan mahdu kuin yksi rulla... Nätti kuitenkin noinkin, Joskus siinä on mulla roikkunut pari sisustuslehteä keittiössä...

Tuikkukupit on hankittu joskus jostain krääsäkaupasta parilla eurolla :) Ja söpö, posliininen, käsintehty saippuakuppi on lahja ystävältä. Siihen sopii täydellisesti pikkuinen saippuapala vaikka Pentikiltä...niitä on meille kertynyt kaappiin erituoksuisina ainakin seuraavalle parille vuodelle ;)

Äkkiä on vierähtänyt vapaat, huomenna vielä yksi vapari, sitten taas töihin pariksi päiväksi. On tavattu ystäviä, ulkoiltu tosi paljon, käyty jätskikahveilla ja eläimiä katsomassa maatilalla, vierailtu kaikkien Saksan isovanhempien luona, siivoiltu ja syöty hyvin :)  Ilmat ovat suosineet, aurinkoa ja lämpöä on riittänyt, mutta eilen ja tänään on myös iltapäivällä lyhyesti ukkostanut. Huomenna on tarkoitus käydä syömässä lounasta mieheni äidin luona ja iltapäiväksi menemme (jos on kaunis ilma..) Peipposen kummien luokse.

Kotona saati terassilla emme ole viime päivinä paljoakaan aikaa viettäneet, mitään uutta ei siis täällä oikein ole... Rikkaruohot pitäisi kukkapenkistä pikapuolin kitkeä, kukat kukoistavat kyllä muuten ihanasti "ovessani" ja muuallakin.

Kohta on uunissa oleva vuokaruoka valmis, vatsassa kurnii jo nälkä. Vuoassa muhii peruna, zuccini, kala -paistos, joukossa sipulia, maustettu suolalla, pippurilla ja yrttimausteella, kostutettu luonnonjugurttikastikkeella ja päällä juustoraastetta... Kokeilimme taas vähän improvisoiden jotain "uutta". Paistos syntyi täysin reseptittömästi jääkaapin ja pakastimen antimista, tarkotuksella ostimme vain tänään pari zuccinia ja juustoraastetta, lopun kehittelimme sen mukaan, mitä kaapista sattui löytymään. Saa nähdä, millaista tuli tällä kertaa, yleensä onnistumme aika hyvin näissä kokeiluissamme ;)

Viikon aikana on matkaan tarttunut taas pari uutta lukijaakin, tervetuloa teille, toivottavasti viihdytte matkassa!

Nyt sitten vain oikein ihanaa ja toivottavasti aurinkoista viikonvaihdetta kaikille tänne kurkistaville!!!
Kiitos myös kommenteistanne edelliseen postaukseen :)

Terkuin Liisa

Tunnustuksia, totuuksia, paljastuksia...

Sain Tuulenpesä-blogista, Sirutuulilta, kivan tunnustuksen... Kiitos kovasti tästä, ilahdutti mieltäni ja sai aivosolut heti raksuttamaan, mitä sitä itsestäni vielä paljastaisin...

Pokaalin saajan kuuluu siis tehdä 8 (ennenkuulumatonta) tunnustusta itsestään ja jakaa pokaali eteenpäin kahdeksalle blogille :)

Jotkut teistä ehkä jo tietävät joitakin näistä, mutta yritän parhaani mukaan paljastaa asioita, jotka olisi suurimmalle osalle uusia ;)

1. Olen syntynyt ja elänyt 20 vuotta elämästäni Espoossa.

2. Minulla on vihreät silmät. Hiukseni ovat luonnostaan tummat. Tällä hetkellä on taas vähän vaaleampaa raidoitusta, mutta koskaan en ole ollut blondi.

3. Olen äitini kuopus, minulla on vanhemmat sisko ja veli, sekä isäni myöhemmästä avioliitosta pikkuveli. Muistan, kuinka iloitsin hänen syntymästään, ja suuresta ikäerostamme sekä siitä seikasta, ettemme ole koskaan asuneet saman katon alla, huolimatta olemme toisillemme hyvinkin läheiset. Isosiskoni on aina ollut minulle esikuva, pienenä halusin olla samanlainen kuin hän, lainasin salaa hänen vaatteitaan, meikkejä, koruja... Sisko ei tainnut olla kovin otettu näistä tavoista osoittaa ihailua... Nykyisin olemme kyllä todella läheiset :) Luulen kuitenkin että hän ei edes tajua oikeasti, kuinka tärkeä ja rakas hän minulle on...

4. Minulla on viisi pientä tai pienehköä tatuointia... Yksi, ja itselleni niistä tärkein ja rakkain jalkapöydällä...

5. Kärsin hirveästä ampiaisfobiasta. Piste. Muuten en oikeastaan pelkää mitään suuremmin...

6. Olen aika surkea leipuri. Osaan tehdä hyvää marjapiirakkaa, korvapuusteja ja kääretorttuja. Ja joitakin tosi helppoja joulupikkuleipiä ;) Mutta siihen se sitten jääkin... Kokata osaan omasta mielestäni (ja parin muunkin..) ihan hyvin. Tykkäänkin enemmän ruuanlaitosta kuin leipomisesta...

7. Jos minun pitäisi valita jokin muu ammatti, haluaisin olla kätilö. Unelmani on kuitenkin oma sisustuspuoti/ kahvila... Mutta en haluaisi kuitenkaan kokonaan luopua työstäkään, jota teen :)
Jännä juttu, että jokin aika sitten tein huvikseni sellaisen ammatinvalintatestin netissä, ja tulokseksi tuli ykkösvaihtoehdoksi oma ammattini, kakkoseksi kätilö :) Kolmanneksi veturinkuljettaja??????? :D :D :D

8. En haluaisi olla veturinkuljettaja...

Jännä juttu, että ajattelin vielä tätä postausta aloittaessani, etten saa kahdeksaa tunnustusta kokoon, mutta nyt keksisinkin vielä vaikka mitä kerrottavaa, hih ;)

Jaan tämän tunnustuksen blogiystävilleni, joilla en ole tätä vielä nähnyt (sori, jos teillä kuitenkin se jo on..), joille en ole ihan lähiaikoina ainakaan itse tunnustusta jakanut ja, joilta haluaisin mielelläni (uusia) paljastuksia kuulla ;) Itse päätätte kuitenkin, mitä pokaalilla teette, en halua asettaa mitään paineita!

Olkaa hyvät

Niina, Vanilja House -blogista

Tanjus, Minerva -blogista

IidaEmilia, Pieni pilvilinnani -blogista

Senni, Päivärinne -blogista

Syysunelma, Oman kodin onnea -blogista

Voikukkapelto, saman nimisestä blogista

Nina, Vaahteramäki -blogista

Pitsienkeli, saman nimisestä blogista


Kaikki näihin blogeihin löytyy linkki tuolta oikealta blogilistaltani, käykää ihmeessä tutustumassa, jos joukossa teille uusia tuttavuuksia!

Nyt yöpuulle...on taas jo melkein puoliyö, vaikka tarkoitus oli mennä ajoissa nukkumaan tänään...
Pienet päikkärit Peipposen kanssa teki tehtävänsä... Ja iltapäivän/ illan siivousurakka vissiin laittoi niin ylikierroksille, ettei nukuta, vaikka väsyttääkin ;)

Mukavaa keskiviikkoa kaikille kyläilijöille! Kiitos vierailuistanne ja kivoista viesteistänne edelliseen :)

Terkuin Liisa

Pikku uutuuksia H&M:ltä...

Huh, niin vain hengissä selvisin tän päiväisestä aamuvuorosta, vaikka välillä tuntuikin, etten selviäisi...

Ensinnäkin sain tosi katkonaiset unet tänään, koska Peipponen nukkui niin levottomasti, heräili vähän väliä "mama mama.."...Varmaan, koska eilen aamullakin olin "kadonnut" hänen nukkuessaan, niin sitten ei osannut nukkua tänä yönnä rauhassa. Tänä aamuna taas "mama" kadonnut, saa nähdä millainen yö meillä nyt on edessä...

Herätys oli neljältä tänään ja musta ei ole pitkiin aikoihin tuntunut niin kamalan ylivoimaiselta nousta kuin tänään... Työpäivä meni vähän niin ja näin, toisaalta oli kivaa, eikä mun tuulessani muuten mitään vikaa ollut, mutta tiedättehän ne päivät, jolloin kaikki tuntuu menevän jotenkin mönkään... Tiputtelet tavaroita, unohtelet asioita, teet kaiken kaksi kertaa... No, siltä musta ainakin tuntui tänään. Nyt kotona, ihanaa ja ulkona paistaa aurinko! Mieheni tulee kohta Peipposen kanssa kotiin "mummolasta" ja lähdemme kaikki yhdessä vähän ulkoilemaan. Sitä ennen ajattelin pikapostata teille niistä mun henkkamaukan ostoksistani. Siis niistä Home-puolelta tilatuista nyt ainakin aluksi :)

Näistä printtityynyistä olen haaveillut niiiiin pitkään, kaikillahan niitä on, mutta minä sain vasta nyt omani :) Sopivat ihanasti tuonne meidän sohvalle ja koko olkkari tuntui saaneen niiden myötä uutta ilmettä.

Peittona kaupattu ja ostettu vaalea hörsö päätyi ruokapöydälle liinaksi :) Tuo oli niin ihana juttu, että taidan jossain vaiheessa tilata toisenkin...ehkä sitten peitoksi ;)

Parit kangasservetit, joille niillekin oli toisenlainen tarkoitus mielessä...siihen ne eivät kuitenkaan sopineetkaan, joten päätyivät pikku liinoiksi nekin :)

 Sitten paketista löytyi vielä astiapyyhe, jonka olin jo ehtinyt unohtaa tillanneeni ja ilo oli iso, kun se tupsahti esiin! Raaskiako edes käyttää... Miestä jo varoittelin marinadiitahroista, hih ;)

Tällaiset olivat nyt ne mun Homen tilaukset, ei sen kummempia, mutta iloitsen näistäkin :) Muutama juttu sinne vielä kyllä jäi kaivelemaan, mutta lisää sitten seuraavaan tilaukseen, kuten ihanat pellavan väriset tapletit, joissa myös tekstiä ja suloiset aterintaskut ;)

Nyt pesemään meikit ja työpäivän "pölyt", vaihtamaan mukavempaa päälle ja juomaan kuppi kahvia...rauhassa :)

Ihanaa sunnuntain jatkoa kaikille tänne kurkistaville ja hauskaa peli-iltaa finaalin seuraajille!!! Minä meinaan kyllä jaksaa valvoa ja jännittää tänään, vaikken ole muuten lätkää vuosiin (oikeastaan Saksaan muuton jälkeen) juuri seurannut...! Kyllä on varmasti niin jännä peli tiedossa...Pitää lakata kynnet, ettei tule pureskeltua, hih ;D

Halauksin Liisa

HÖH :(

Olen ollut blogipimennossa pari päivää. En tiedä onko muilla ollut ongelmia, mutta minä en päässyt kirjautumaan lainkaan, osoitteen kirjoittamalla pääsin lukemaan omaa sekä muiden blogia, mutta blogilistojen kautta en päässyt mihinkään, enkä myöskään päässyt kommentoimaan teidän juttujanne :(
Nyt on portit taas auki, mutta huomasin ikäväkseni, että tämän katkon aikana on myös kaikki teidän kommentit viimeisimpään postaukseeni kadonneet jonnekin bittiavaruuteen... Höh..

Noh, pääasia, että nyt taas toimii! Tänään olin töissä pitkän päivän, huomenna myös aamuvuorossa. Henkkamaukan pakettini saapui eilen!!! Olin kuin lapsi jouluaattona, kun availin sitä ja niitä vaate- ym. pusseja ;) Olinkin jo ehtinyt parit jutut unohtaa, mitä olin tilannut, hih..

H&M Homen uusista jutuistani yritän saada lähipäivinä kuvia ja postaan sitten paremmalla aikaa lisää muutenkin. Nyt halusin vain tulla kertomaan, että täällä ollaan, vaikkei ole mitään kuulunutkaan muutamaan päivään. Illalla yritän saada luettua teidän kuulumiset ajantasalle :)

Mukavaa Euroviisuiltaa niitä katsoville ja muillekin oikein ihanaa viikonvaihdetta!!!

Terkuin Liisa

ps. Kuva ei liity mihinkään mitenkään...

Käykää sisään!

No nyt on taas oltu reippaita! Eilisen ja tämän päivän aikana olen pessyt koko huushollin ikkunat ja tehnyt ihan suht perusteellisen siivouksen (myönnän, että ison kylppärin pesu jäi jotenkin, vaikka piti se vielä tänään pesaista...lupaan pestä heti aamulla, ennen suihkua!) ja saimme tänään yhteisvoimin terassin laattojen siivouksen valmiiksi. Ei siis vielä olla pesty laattoja, mutta kaikki välit on putsattu huolella ja terassin lakaistiin oikein perusteellisesti sen päätteeksi :) Lisäksi on käyty ruokakaupassa, pesty pyykkiä jne. Ainiin, ja saimme vihdoin ja viimein raivattua portaikon! Siis sinne portaiden alle on jotenkin kummasti kertynyt laatikkoa jos toistakin, ym. rojua... Nyt on kuulkaa siistiä! Mies roudasi tavaraa varastoon, minä kävin niitä läpi roskiin, hyväntekeväisyyteen, kellariin -periaatteella. Kyllä on nyt taas helppo hengittää ;)
No ei edes ole, kun tajusin, että tämä on yksi oravanpyörä, saat yhden tekemättömän jutun tehtyä, niin jo odottaa seuraava... Nyt mm. odottavat ovet pesua... Huoh..

Nyt illalla kuitenkin grillattiin ja syötiin ihanan, lämpimän ja ahkeran päivän päätteeksi ulkona, omalla, siistillä terassilla ;) Nam, että olikin hyvää! Pihvejen kaverina uusia pottuja, silliä, salaattia, tomaatti-mozzarellaa, tuorettaa ciabattaa... Ja jälkkärijätsi odottaa pakkasessa, kunhan masussa taas pieni kolo tilaa ;)

Sitä odotellessa ajattelin esiteillä teille vähän meidän kodin käyntikorttia, eli eteistä ja tuulikaappia. Tällaisen ensivaikutelman saa meidän vierailijat astuessaan ensikertaa sisälle...

Tervetuloa, käykää peremmälle!

Pienille takeille...

Ja vähän isommille...

Tumput ja pipo voidaan sulloa koriin...

Peltiseen, kukkaiseen "juttuun" kerään kauneimmat kortit :) Peltitaulu on löytö Wienin joulumarkkinoilta.

Kaappi silmien korkeudella, oven pielessä pitää avaimet tallessa ja muistuttaa ottamaan ne mukaan kotoa lähtiessä :)

Itse eteisessä näyttää tältä. Toiseen suuntaan näkymä keittiöön... (Kaappia vastapäätä, maton toiselta puolelta lähtee portaat yläkertaan.)

Ja toiseen suuntaan olkkariin... (Tuossa penkin takana näkyvä ovi on meijän pikkuvessan.)

Tuo ihan tuikitavallinen rautapenkki ei olekaan ihan mikä tahansa penkki. Se on yksi niistä huonekaluista, joista me ei luovuta varmaan ikinä... Se on palvellut meitä keittiössä, yhden entisen asunnon parvekkeella, edellisen kodin ruokailuhuoneessa ja nyt eteisessä. Mutta mikä tärkeintä, penkki toimi vajaat kolme vuotta sitten vihkitilaisuudessamme istuimenamme. Kauniilla tyynyillä ja valkoisella tyllillä koristeltuna... Se on siis kovinkin tärkeä osa meitä ja meidän kotimme sisustusta :)

Penkin alla ihana, vanha puulaatikko paperin keräykselle... Maksoin tuosta komeudesta muuten vaivaiset 5€ noin kuusi vuotta sitten yhdessä krääsäkaupassa. Olisin ostanut heti toisenkin, jos vaan olisin saanut raahattua kaupungilta kotiin julkisilla kulkuneuvoilla (ei varmaan ollut myöskään ainoa ostokseni ;))!

Portaikon alla lipasto erinäiselle roippeelle, kuten aurinkolaseille, huiveille ja ostoskasseille ;)

Että tämmöistä meillä tampuurissa ;) Joko sitten joku päivä kurkataan sinnekin penkin nurkalla olevan oven taakse, heh ;D

Mä jo täällä ihan kuumeisesti odottelen sitä HM:n tilaustani...Miksei se voi jo tulla!?

Huomenna mulla on kuitenkin hemmottelupäivä! Aamulla menen ripsien kestotaivutukseen ja sen jälkeen hierontaan, jonka sain ihanalta mieheltäni ja Peipposelta taannoin lahjaksi :) 

Toivottelen siis kaikille tänne kurkistaville ihanaa ja aurinkoista torstaipäivää! Ja yökyöpeleille kauniita unia, sitten joskus ;)

Terkuin Liisa

Sekametelisoppa...

...Nimittäin tämä minun tämän kertainen postaukseni ;)

Tänään aloitimme viiden päivän vapaani Peipposen kanssa kerhoilemalla. Maalasimme sormiväreillä :) Lattialle oli levitetty suuri alue vahaliinoja suojaksi ja niiden päällä isoja arkkeja papereita. Lapset saivat alusvaatteisillaan ja vaippasillaan sotkea värejen kanssa mielin määrin. Teimme myös ryhmätyön oikealle kankaiselle taulukehikolle (mikä ihme niiden nimi onkaan..), joka tulee kerhotilan seinälle. Lisäksi jokainen sai tietty tehdä kotiin muistoksi taideteoksia. Meillekin niitä lähti jokunen mukaan ;) Olin ottanut kotoa mukaan kangaspaloja, joille sitten Peipponen sai taiteilla. Tällaisen (äidin avustuksella) tehdyn laitoin jo kehyksiinkin kotona, heti työn kunnolla kuivuttua. Olkoon se minun äitienpäivälahjani Peipposelta :)

Harmittaa, kun unohdin oman kameran kotiin, olisi saanut niin ihania otoksia pikku taiteilijoista... Mutta onneksi parilla muulla oli kamerat mukana, joten ehkäpä saamme sieltä pari muistokuvaa.

Päivällä puuhastelin sitten terassilla seuraavanlaisia... Kertaalleen olin jo rikkaruohot nyhtänyt laattojen välistä, mutta nyt tilanne on/ oli taas tämä...

Tällä kertaa teen hieman huolellisempaa työtä ja poistan kunnolla KAIKEN, mikä irti lähtee! Lopuksi tarkoitus pestä kunnon ainein ja vehkein kivilaatat, jotta kelpaa sitten loppukesä tessutella paljain varpain terassilla :)
Lähes puolet olen saanut jo putsattua ruohosta ja sammaleesta, tavoitteeni saada urakka tällä viikolla kokonaan, pesua myöten valmiiksi, kun miehelläkin on pian muutama päivä vapaata... Mutta nyt jo näyttää osittain hiukkasen paremmalta..

Sillon muutama päivä takaperin, kun teimme sen toisen retken, ja matkalla kävimme siellä yhdessä ihanassa puutarhaliikkeessä, jossa on se ihana sisustusosasto (ei kallis ;)), niin sieltä lähti sammakkoprinssin lisäksi mukaan myös nätti keittiöpyyhe sekä koukku, jollainen meillä jo on (samasta liikkeestä aiemmin ostettu) kylppärissäkin. Tämä uusi koukku pääsi eteiseen vaatekaapin toiseen päätyyn. Ei siinä mitään roiku, mutta näyttää oikein somalta ;) Pitääkin joskus esitellä teille meidän eteistä tarkemmin...

Ja kotimatkalla tuolta samaiselta retkeltä oli pakko pysähtyä ottamaan muutama kuva näistä silmien kantamattomiin ulottuvista rypsipelloista! Eikö olekin mahtavan näköistä?! Minne suuntaan vai katsoikaan, näkyi keltaista... ja vaikken mikään hirmuinen keltaisen fanittaja olekaan, niin tuli NIIN kesäfiilis kyllä ja mummola mieleen :) En kyllä edes ole varma, että oliko mummolan lähistöllä rypsipeltoja, mutta tulipahan kuitenkin...

Huomenna tarkoitus siivota tämä huusholli taas oikein kunnolla ja iltapäivällä kyläilemme ystävien luona, kahvittelua ja hiekkistelyä ;) Illalla piipahdan naapurin tädin luokse babyradion kera, siis Peipposen nukkumaan mentyä ;) Meidän naapuriin muutti muutama kuukausi meidän jälkeen kiva perhe ja olemme nyt pikku hiljaa tutustuneet hiukan tuon rouvan kanssa, joka lienee muutaman vuoden itsestäni vanhempi, mutta tulemme hirmusen hyvin juttuun. Kivaa! Itse olen nykyään "varovainen" uusien tuttavuuksien kanssa, etten vaikuta liian tyrkyttävältä tai tuttavaiselta, vaikka fiilistä olisikin. Mutta tässä tapauksessa naapuri on osoittanut itse innokkuutta jonkinlaiseen toveruuteen, tullut hakemaan lenkille mukaan (en voinut lähteä sillä kertaa ja oikein harmitti, kun ajattelin, että nyt se ei varmaan koskaan enää pyydä, kun aattelee, etten halua..), ja nyt viimeksi terdeltä toiselle rupatellessamme kysyi, haluaisinko tulla joku ilta käymään, kun selvisi, että molempien ukoilla iltamenoa/ -töitä. No halusinhan minä!

Mun pitää ruveta nyt soittamaan yksi puhelu...tekisi niin paljastaa enemänkin asian timoilta, mutta en saa/ voi VIELÄ, joten olkaa maltillisia ;) ja pitäkää peukkuja! Jos tämä juttu toteutuu, niin tulevaisuudessa luvassa paljon uutta postattavaa sisustuksen ja tuunailun merkeissä... Äidille, siskolle ja blogiani seuraaville parille ystävälle tiedoksi: Ei, emme ole taas muuttamassa, heh ;D Ja ei, älkää tulko utelemaan vielä mitään, kyllä me sitten kerrotaan, jos tai kun jotain varmaa on kerrottavana! (ps. En myöskään ole raskaana, jos se jollekin tuli mieleen...)

Loppuun vielä iso, lämmin KIITOS kaikille kommentin jättäneille edelliseen postaukseeni. Viestinne todella ilahduttivat ja lämmittivät mieltäni kovasti! Olette ihania!

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille tänne kurkistaville! Toivon, että teillä kaikilla oli ihana äitienpäivä!
Meillä ainakin lämpöä ja aurinkoa riittänyt vielä tänäänkin, toivottavasti jatketaan näissä merkeissä viikkoa eteenpäin!

Terkuin Liisa