Mistähän sitä aloittaisi... Varsinaisesti ei ole kyllä mitään kummempia tapahtunut, mutta jotenkin on vaan taas kiirettä pitänyt ja bloggailut ovat jääneet aika minimiin. Olen kyllä lueskellut teidän postauksianne aina, kun suinkin on ollut hetki aikaa, mutta usein en ole ehtinyt edes tassunmerkkiäni jättää :(
Myös tuohon omaan edelliseen postaukseeni olen aloittanut kirjoittamaan vastausta teidän viesteihinne (Kiitos niistä!!!) ehkä noin sata kertaa, mutta aina on tullut joku keskeytys...
Viimeiset pari päivää, kuten tänäänkin, olin töissä, huomenna olisi yksi vapaa päivä, ylihuomenna taas töitä ja sitten taas vähän pidempi vapaa, juhuu!
Nyt päätin vastata näin yleisesti tämän postauksen yhteydessä edelliseen tulleisiin kommentteihin :)
Hanni ja Päm kyselivät vinkkejä hiuslakan poistamiseen seinästä...hmmm.. Olen vähän huono tuossa asiassa sen takia, etten oikein ole ehkä enää ajan tasalla, mikä suomalaisiin ihme-pesuaineisiin tulee, mutta itse koittaisin karhunkielellä ja jollain ihme-pesuaineella jynssätä... Hiuslakka on aika kenkku, kun se on jämähtänyt kerros kerrokselta, varsinkin seinään, josta sitä on vaikea esim. liottaa... Ja liian järeällä vehkeellä saattaa tulla naarmuja kaakeleihin :( Zemppiä yritykelle!
Parit teistä ovat myös kommentoineet vuokaruokaa, jota valmistimme mieheni kanssa melko sponttaanisti ilman reseptiä "mitä kaapista löytyy" -periaatteella viime viikolla. Otin silloin pari kuvaa ruuasta ja ajattelinkin nyt laitella vuoan reseptiä, jota ei siis oikeasti ole olemassa ;D
Peruna, zuccini, kala -vuoka
-iso kasa kuorittuja ja viipaloituja pottuja
-3 suurehkoa pestyä ja viipaloitua zuccinia (kantaa luullakseni Suomessa nimeä kesäkurpitsa...)
-sipuli tai pari, voit käyttää myös kevätsipulia...
-jotain kalaa, esim. lohta... me käytimme supermarketista ostettua pakastekalafilettä, jota sattui olemaan pakkasessa edellisen kalasopan teon jäljiltä... leikkele kala pieniksi paloiksi (silpuksi)
-pari purkkia luonnonjugurttia, sitruunamehua, tilkka maitoa
-suolaa, pippuria, yrttisuolaa... voit käyttää myös valkosipulia maustamiseen
-juustoraastetta
-tilkka oliiviöljyä
Ladoimme aineksia isoon vuokaan lasagne-tyyliin (perunaa, päälle kesäkurpitsaa, kalasilppua, sipulisilppua jne...), väillä tilkkanen oliiviöljyä päälle, suolaa, pippuria...
Sekoitimme kannussa jugurtin, struunamehua maun mukaan ja tilkan maitoa, maustoimme kastiketta vielä suolalla ja pippurilla ja kaadoimme lopuksi muiden ainesten päälle vuokaan.
Lopuksi juustoraastetta päälle. Me paistoimme lähes tunnin kiertoilmalla 175 asteessa.
Ja vielä vastaus myös aiemmin ilmenneeseen kysymykseen... Kyllä, ruoka onnistui ja oli oikein hyvää! Tuli niin iso satsi, että söimme sitä monta päivää, mutta ei kyllästyttänyt :D Täytyy tehdä toistekin..
Peipponen on taas kehittynyt kauheasti, siitä on tullut niin pienessä ajassa niin iso tyttö. On oppinut pukemaan itse kengät jalkaan... ei tosin aina oikeaan jalkaan ;) (muutenkin riisuminen, ja varsinkin pukeminen, on tän hetken in-juttuja...), itse-syöminen sujuu yhä paremmin ja paremmin, sanavarasto kasvaa koko ajan, yhtenä päivänä joukkoon tulee saksalainen sana tai lause, toisena suomalainen ;) Lauantaiaamuna tyttö oppi vastaamaan kysymykseen "Mitä kuuluu?" (ihan sama kysytäänkö sitä suomeksi vai saksaksi..) Vastaus on aina sama: pitkäksi venytetty "Guuuuut" ;D
Tänään tyttö oli hokenut mun lähdettyä töihin koko iltapäivän isälleen ja isoäidilleen "Mama, prum prum.." ...Hän kun oli isin kanssa katsellut terassilta äipän kaasuttelua pois pihasta... Muutenkin vähän kaikki on tällä hetkellä "prum prum" tai "aua"(vaikka ei oikeasti sattuisikaan..)... Kaikille sanotaan myös heippa, oli se sitten etana, kukka tai vaikka meidän edessä ajava prätkä, joka jatkaakin matkaa suoraan, meidän käänytessä sivutielle ;) Sillon sanotaan sujuvasti suoksaksi "Tschüss, mopa!" Kukista puheenollen, se onkin nykyisin myös yksi neidin lempipuuhista, nimittäin kukkien keräily. Jos tyttö istuu rattaissa, niin se osoittaa sormella tien pientareelle aina kukan nähdessään (eli lähes koko ajan..) ja sanoo käskevästi "kukka" ja äiti keräilee... Jos tytön kimpusta putoaa kukka maahan, sillekin heitetään hyvästit, eli "Tschüss, kukka!" Jos tyttö kävelee itse, niin voitte kuvitella, ettei pitkälle pötkitä...
Välillä on kyllä naurussa pitelemistä neidin juttuja kuunnellessa ja seuraillessa...
Näihin kuviin ja tunnelmiin lähden unten maille... muistinko jo mainita, että olen tämän yön ihan yksin kotona! Se tarkoittaa, että kukaan ei herätä yön aikana, eikä aamukuudelta! Fiksua olisi tietenkin ehkä ollut mennä ajoissa nukkumaan... Nooh, kaikkea ei voi saada ;)
Oikein ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille teille täällä kyläileville, tervetuloa Ninnu, lukijaksi! Kommenttinne ilahduttavat aina ihan hirmuisesti, vaikka olenkin ollut viime aikoina niin huono niihin vastaamaan...yritän taas parantaa tapani sen suhteen! Luen kyllä kaikki kommentit ajatuksella läpi! Eikö edelleenkään kellään olisi tarjolla paria lisätuntia vuorokauteen...???
Halauksin ja öisin terkuin
Liisa