maanantai 27. helmikuuta 2012

Sairastelua, tehtailua ja tauluja...

Jotenkin ei nyt ota flunssa talttuakseen meillä. Omani oli välistä parempi, mutta eihän se töissä käymällä parane. Ainakaan meikäläisen ammatissa... Päivä päivältä paheni, yöt on mennyt yskien, eilen illalla alkoi töissä ääni pätkiä ja yskä sen kun paheni. Tänä aamuna soitin sitten töihin ja menin lääkäriin. Oli nimittäin taas niin tukkoinen olo ja lämpöäkin kaupan päälle. Antibioottikuurin sain ja perjantaihin asti saikkua. Nyt sitten kotoillaan...taas.

On ollut vähän turhautunut olo viime aikoina. Ensin sairaalareissu leikkauksineen ja saikkuineen. Ei voinut moneen viikkoon touhuta normaalisti. Ja siis tarkoitan nyt ihan siivoiluita yms. Heti perään iski tämä flunssa päälle ja olin kyllä päättänyt sinnitellä töissä, mutta nyt sitten ei vaan enää voinut. Neljä päivää kuitenkin sinnittelin. Jotenkin vaan kurjaa olla koko ajan puolikuntonen. Ja huonoa omaatuntoa pukkaa sairaslomien takia. Mutta eihän sille mitään voi. Terveys on kuitenkin tärkein. Ja mun työssäni on valitettavasti niin, että vähänkin kipeänä kunto pahenee selkeästi töissä työolosuhteiden takia, eikä flunssasena ole ihan turvallistakaan... Ei pitäis valittaa, kun asiat kuitenkin muuten on hyvin. Ja perusterveys on kunnossa. Asiat voisi olla paljon kurjemminkin...

Viime viikolla täällä tehtailtiin mm. hiiriä ja taloja ;) Hiirten kaavat tein omasta päästä, vapaalla kädellä. Ompelin muuten vaaleasta pellavasta, mutta korvien sisustat vaaleanpunaisesta pellavasta. Hännät on vaaleanpunaista villalankaa.

Keskiviikkona on yksi kaveri tulossa Peipposen ikäisen tyttönsä kanssa meille leikkimään ja kahvittelemaan ja tälle Lilly-tyttöselle tämän ekan hiiren lahjoitamme :) Heilläkin on tämä flunssa ollut pahasti päällä, joten toivotaan nyt, että onnistuu treffit ylipäätään...


Tältä kaverilta puuttuu vielä jalat, tai ne on kyllä jo olemassa, mutta pitäisi saada ommeltua kiinni. Peipposen piti kuitenkin saada uusi kaveri heti "käyttöön" ja sen neiti kelpuuttikin heti unikaverikseen. Uniseurana ovat vain harvat ja valitut meillä ;) Ainoastaan jo aiemmin ompelemani Koira, tämä Hiiri ja jo vauvasta asti joka paikkaan seurannut "Mausi" (trikookankainen riepu, jolla on hiiren pää) nukkuvat Peipposen kanssa.  Muut pehmot lentävät sängystä iltasella.


Koira ja Hiiri

Yhteen hiirulaiseen on vielä osat olemassa. Pitää enää vain kuroa kasaan. Tästä tulevasta otuksesta itseasiassa lähti koko hiiritehtailu liikkeelle. Siskoni tulee parin viikon päästä tyttönsä kanssa meille kyläilemään ja siskontytölle on ollut suunnitteilla pehmon teko. Huom sisko! Älä kerro tai näytä näitä kuvia H:lle, ettei mene ylläri pilalle ;) !

Hiiritehdas

Olkkarissa meillä seisoo tällä hetkellä tämmöinen rakennus...


Peipposen sänkyyn tilattu patja tuli tuossa isossa pahvilaatikossa ja sen seistyä eteisessä tyhjillään pari päivää sain idean... Mies leikkasi tytölle oven ja ikkunaluukut ja sitten vähän kuvitettiin seiniä yhteisvoimin. Taloinnostus alkaa nyt olla sen verran laantunut, että saas nähdä kauanko tuota hökötystä jaksan vielä katsella ;)





Eräs ystäväni vähän raivasi kaappejaan ja sieltä löytyi vaikka mimmosia kivuuksia meille :) Peipponen sai iiiiihanan päiväpeiton! Eikö sovikin kuin nenä päähän?! Tuo on parisängyn peitto, että kunhan saan joskus tehtyä sen tilkkutäkin tytölle, niin tuo sitten varmaan tulee meille päiväpeitoksi... Toinen puoli suloista pikkuruusukuosia ja toinen puoli vähän isompaa. Tuolla ylempänä hiirikuvissakin peitto näkyy kivasti...


Taulujakin sain jos jonkinmoisia... Tässä muutama. Portaikkoon laitoin nämä kukkataulut... Tuo seinä on ollut tähän asti tyhjillään.


Eteiseen Welcome -taulu ja kaunis ruusutaulu...



Vielen lieben Dank -C-!

Erään tuttavan vuodenvaihteessa syntyneelle pojalle tehtailin tällaisen onnittelukortin. Kortin alkuperäisestä ideasta kiitän Villa Violet-blogin Sallaa, joka aikoinaan oli muistaakseni siskonsa pojalle tehnyt vähän samantyylisen taulun.
Korttipohja on harmaata kartonkia, johon liimasin käsintehtyä (ostettua) paperia palan. tekstin ja tähdet painelin leimasimilla. Vaaleansiniruutuinen kangasnauha ja valkea nappi koristeeksi ja vielä omasta lapsuuden kiltsikka-albumista vanha vauvakiiltokuva.


Jokin aika sitten oli myös pari tunnustusta löytäneet tiensä blogiini ;) Näistä tulee kyllä aina niin hyvä mieli!

Mustankissan Tytär -blogista sain tämän :) Kiitos Mustakissa!


Tähän toiseen tunnustukseen, jonka sain Kirsiltä (Tää ois tän koti) kuuluu paljastaa itsestään 7 asiaa... Näitä on hauska lukea muiden blogeista ja itsekin toki saada, mutta mun on jotenkin aina tosi vaikea keksiä uusia paljastuksia itsestäni. Jonkinlaisen "hävyn" kun nyt kuitenkin haluaisi näinkin julkisella sektorilla säilyttää, heh ;D Mutta näillä mennään nyt tällä kertaa, voi olla, että joillekin jo tuttujakin juttuja joukossa, mutta toivottavasti jokaiselle myös jotain uutta opittavaa musta ;) Kiitos Kirsi hirmuisesti!


1. Olen ihan äärettömän huono kertomaan vitsejä. Alan kertoa, mutta en sitten muistakaan kunnolla miten se meni ja paljastan jujun liian aikaisin ja sitten ei ketään naurata...

2. Sen sijaan olen ainakin omasta mielestäni aika hauska noin muuten. Tykkään tilannekomiikasta ja vitsailen arjen ja työnkin keskellä ihan normijuttujen kustannuksella ;)

3. Mua pelotti yllättävän paljon narkoosi, joka oli elämäni tähän mennessä ensimmäinen. Pelkäsin eniten, etten herää lainkaan. Ja toiseksi pelkäsin, että tuntisin ja tajuaisin kaiken, mutta olisin ikäänkuin halvaantunut, enkä pystyisi kuin makaamaan ja kärsimään. Voin todella pahoin monta tuntia narkoosista herättyäni. Toivon, etten ihan heti joudu uudestaan leikkauspöydälle.

4. Olen ollut pienestä asti kynsienpurija. Aloittaessani nykyisessä ammatissani (noin 10 vuotta sitten), pakottauduin tuosta hirveästä tavasta eroon. Silti mulla on aikakausia, kun retkahdan ja jyrsin kynnet pilalle. Sitten taas ryhdistäydyn...

5. Mulla on oikeastaan koko ajan huono omatunto jostain. Lähinnä tekemättömistä asioista... Tällä hetkellä poden huonoa omaatuntoa mm. siitä, etten ole meilannut eräälle suomalaiselle ystävälleni tosi pitkään aikaan, vaikka olen luvannut... Anteeksi -S-! Olet kuitenkin mielessä tosi paljon!

6. Olenkohan jo joskus kertonut, että lihoin raskauden aikana 27 kiloa..?! No, lihoin raskauden aikana 27 kiloa, pistähän paremmaksi ;) Vuoden kuluttua synnytyksestä olin omissa mitoissani.

7. Mulla oli äsken joku ihan älyttömän hyvä paljastus mielessä, mutta unohdin sen. Lupaan paljastaa sen joskus ihan muuten vaan, jos se muistuu mieleen ;)

Taidan olla sen kummemmin näitä nyt jakamatta eteenpäin, niin monissa blogeissa ovat jo kiertäneet... Jokainen saa ottaa mukaansa, jos ei ole vielä kuitenkaan näitä saanut :)

Laskiaispullat unohtui tehdä viime viikolla, joten aion tehdä ne tällä viikolla. On ihan mieletön himo tällä hetkellä, jos ois hiivaa kotona leipoisin heti!

Mukavaa viikkoa kaikille ja kiitos ihanista viesteistänne edelliseen postaukseen! Tervetuloa myös uusille lukijoille :)

Terkuin Liisa

EDIT: Oli pakko tulla tekemään lisäys, kun just tuli mieleen se paljastus, haha ;D Nimittäin, multa tippui puhelin vessanpönttöön viime viikolla! Plums vaan ja hetki meni, ennen kuin edes tajusin, mitä tapahtui, että mitä sinne oikein tipahti... Oli nimittäin luuri farkun takataskussa ja kun vedin housut alas, niin sinne meni. Onni onnettomuudessa, että pönttö oli "puhdas" tässä vaiheessa ja nyt puhelin toimii taas kuin ennenkin. Päivä meni kuivatellessa ;)

15 kommenttia:

  1. Koittaas nyt hoitaa itsensä kuntoon, eikä riehuta siellä :)

    VastaaPoista
  2. Suloisia hiiriä oot tehnyt <3

    Tosi kurjaa tuo sairastelu! nyt vaan kiltisti jäät kotiin parantelemaan ja niin kauan saikulla kun vaatii. Inhottavaa tuollanen pitkittynyt flunssa!

    VastaaPoista
  3. Otahan nyt vaan ihan rauhallisesti siellä! Kyllä ne sotkut odottaa ja ikävä kyllä niitä tulee lisää, vaikka miten siivoaisi;) Ihania hiirulaisia olet kyllä tehtaillut, kiva, että tuollaiseen on rittänyt voimia kuitenkin:) Mukavaa, että Mausikin sai uuden ystävän<3

    Meilläkin on isot pahvilaatikot aina hyötykäytössä. Tosin, onkohan meiän lapsissa joku valuvika, kun niistä laatikoista pitää tehdä aina hurjia kummituslinnoja?;D Siellä sitten lapset istuu taskulamppujen kera ja kurkkivat ikkunoista, joissa roikkuu leikkihämiksiä ja lepakkoja. Tuollainen kunnon talo olisi kyllä paljon kivempi ja kauniimpi;)

    Voi sentään siun ystävää, mitä ihanuuksia taas saitkaan!! Tuo päiväpeitto on kyllä aivan ihana!<3

    Kivoja paljastuksia taas! Sen voin kyllä todeta, että olet aivan ihanan hauskaa seuraa:) Enpä ole vieläkään nauranut vatsaani niin kipeäksi kuin siun luona!:D Ja tuosta narkoosista muuten, miekin voin viime narkoosin jälkeen todella pahoin. Ja vasta jälkikäteen kuulin, että sitä ennen olisi voinut saada pahoinvointia estävää lääkettä! Joten pidä se mielessä, jos vielä joskus joudut nukutukseen<3

    Oikein ihanaa viikon jatkoa siulle, rakas ystävä<3

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti paranet pian! Ihanuuksia siellä on kuitenkin tehty!

    VastaaPoista
  5. Aivan valloittava hiiruskainen!! Joko peipponen tai lilly on antanut sille nimen?
    Toivottavasti paranet piakkoin, että pääset taas normaaliin päiväjärjestykseen. Tiedän just, kuinka ahterista on olla sairaslomalla, kun mikään ei onnistu. Ite vietän samantyylistä juuri tällä hetkellä tosin kipeytyneiden hartioiden vuoksi. Edes kahvinkeitto ei luonnistu. Pidetään peukkuja toisillemme, me tautiset. :)

    VastaaPoista
  6. Nyt annat sille huonolle omalletunnolle potkun persuuksille ja keskityt paranemiseen,tunnollisuushan on kyllä tosi hieno piirre muttei valitettavasti edistä sitä paranemista;)
    Ihania juttuja olet ommellut,minä en ole koskaan kokeillut minkäänlaisten pehmojuttujen ompelua,pitäis varmaan kun noin suloisia juttuja syntyy,meillä saattais kyllä käydä niin että tytsy kysyis että mikä ihme tää oikein on...Kivat paljastukset kerroit itsestäsi,mä olen aivan vakuuttunut ainakin tuosta että olet hauska tyyppi,sen verran paljon olen hymy huulilla juttujasi lukenut=D Tutulta kuulosti myös toi narkoosin jälkeinen pahoinvointi,eka kertaa kun mut leikattiin niin pahoinvointi oli sanoinkuvaamattoman kauheaa ja tyhjänyökkiminen puistattaa vieläkin,seuraavalla kerralla leikattiinkin sitten selkäydinpuudutuksessa ja se olikin ihan OK,tosin olihan se hassua kun mun jalasta poistettiin silloin semmonen luupiikki ja kuulin koko ajan kun sitä jollain hitsin "taltalla ja vasaralla" kilkuteltiin pois mutta pahoinvoinnista ei ollut tietoakaan ja se on hyvä se,Suomessa tuota puudutusta voi pyyttää,eihän se tietysti kaikkiin leikkauksiin sovi,miten lie asian laita siellä Saksanmaalla?
    Hyvät naurut sain muuten tuolle vessanpönttöön pudonneelle puhelimelle,ihan semmoset kiltit naurut,ei ollenkaan ilkeet;)
    Mukavia päiviä terveemmissä merkeissä toivottelen sinulle<3

    VastaaPoista
  7. :) Tuo laatikkomaja näyttää kyllä jotenkin tutulta! Hauskoja tunnustuksia myös, leppoista viikkoa sinne!

    VastaaPoista
  8. Sairastaminen on tosi kurjaa, pikaista paranemista sinne suuntaan!

    Ihana hiiritehdas ja talo on ihan loistoidea :)

    VastaaPoista
  9. Nyt, nyt! Ihan oikeesti lepoa ja tarpeeksi. Eikä mitään huonoa omaatuntoa! Terveenä työpanoksesi on ihan toista kuin puolikuntoisena, etkä tartuta muita.
    Ihana hiiritehdas!
    Kiva oli lukea tunnustuksiasi.
    Oikein mukavaa viikkoa sinulle ja MUISTA LEVÄTÄ!!

    VastaaPoista
  10. Ihanan koiran, hiiriä ja talon olet tehnyt!:)
    Onnea tunnustuksista! Kivat 7 asiaa sinusta. Näitä on niin kiva lukea:)

    Pikaista paranemista sinne!

    VastaaPoista
  11. Ihana hiiritehdas! Pitäisi ottaa itseäkin joskus niskasta kiinni ja kokeilla jonkin maskotin tekoa.

    Toivottavasti nyt parannutte, on inhottavaa kun flunssa pitkittyy :( Täällä ollaan toistaiseksi selvitty terveinä, pitääpä koputtaa puuta!

    Nuo paljastukset oli hauskoja. Sulla kävi parempi tuuri kuin eräällä ystävälläni joka "viini" päissään tiputti kännykkänsä pyttyyn joka ei ollut käyttämätön :( Yrjöhän siinä tuli vierailulle ja puhelimen elämä oli siten sinetöity ;) Ei kiva...

    Mukavaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
  12. Noissa hiirulaisissa on jotakin tosi somaa ja söpöä.Ei ihme että Peipposen unikaveriksi pääsi.Ja ihan ite oot kaavankin keksinyt.Ei muuta kun tuotanto pystyyn ja ompelukone hurisemaan!
    Paranemisia sinne=)
    P.s ihana peitto=)

    VastaaPoista
  13. Meillä onneksi saatiin kaikki sairaudet nyt selätettyä, vihdoin, tai isännällä ja tytöllä vielä yskää riittää mutta se siitä, sitkeä oli kuin mikä! toivottavasti tekin nyt paranette oikein kunnolla:)

    Voi jummi mitä hiirulaisia olet aherrellut, joskus kun saisi itseäkin niskasta kiinni ja rupeaisi ompelemaan, kone löytyy mutta siitä on puolain? rikki.

    Hyvät tunnustukset, mä en lihonut kun VAIN 21 kiloa kun neitiä odotin :D

    VastaaPoista
  14. No jo on taudit teillä tiukassa, kurjaa. Melkoista käsityövimmaa tunnut elävän, ihania teoksia. Toivottavasti olette kaikki jo kunnossa!

    VastaaPoista
  15. Kiitos teille ihanaisille viesteistänne :)
    Ovat kovasti taas lämmittäneet mieltä!
    Mukavaa torstain jatkoa, en nyt kirjottele pitemmin, että ehdin teillekin kyläilemään ;)
    Halauksin Liisa

    VastaaPoista