tiistai 24. toukokuuta 2011

Suomi-Peipponen-Saksa-sanakirja

Mistähän sitä aloittaisi... Varsinaisesti ei ole kyllä mitään kummempia tapahtunut, mutta jotenkin on vaan taas kiirettä pitänyt ja bloggailut ovat jääneet aika minimiin. Olen kyllä lueskellut teidän postauksianne aina, kun suinkin on ollut hetki aikaa, mutta usein en ole ehtinyt edes tassunmerkkiäni jättää :(
Myös tuohon omaan edelliseen postaukseeni olen aloittanut kirjoittamaan vastausta teidän viesteihinne (Kiitos niistä!!!) ehkä noin sata kertaa, mutta aina on tullut joku keskeytys...
Viimeiset pari päivää, kuten tänäänkin, olin töissä, huomenna olisi yksi vapaa päivä, ylihuomenna taas töitä ja sitten taas vähän pidempi vapaa, juhuu!

Nyt päätin vastata näin yleisesti tämän postauksen yhteydessä edelliseen tulleisiin kommentteihin :)
Hanni ja Päm kyselivät vinkkejä hiuslakan poistamiseen seinästä...hmmm.. Olen vähän huono tuossa asiassa sen takia, etten oikein ole ehkä enää ajan tasalla, mikä suomalaisiin ihme-pesuaineisiin tulee, mutta itse koittaisin karhunkielellä ja jollain ihme-pesuaineella jynssätä... Hiuslakka on aika kenkku, kun se on jämähtänyt kerros kerrokselta, varsinkin seinään, josta sitä on vaikea esim. liottaa... Ja liian järeällä vehkeellä saattaa tulla naarmuja kaakeleihin :( Zemppiä yritykelle!

Parit teistä ovat myös kommentoineet vuokaruokaa, jota valmistimme mieheni kanssa melko sponttaanisti ilman reseptiä "mitä kaapista löytyy" -periaatteella viime viikolla. Otin silloin pari kuvaa ruuasta ja ajattelinkin nyt laitella vuoan reseptiä, jota ei siis oikeasti ole olemassa ;D


Peruna, zuccini, kala -vuoka

-iso kasa kuorittuja ja viipaloituja pottuja
-3 suurehkoa pestyä ja viipaloitua zuccinia (kantaa luullakseni Suomessa nimeä kesäkurpitsa...)
-sipuli tai pari, voit käyttää myös kevätsipulia...
-jotain kalaa, esim. lohta... me käytimme supermarketista ostettua pakastekalafilettä, jota sattui olemaan pakkasessa edellisen kalasopan teon jäljiltä... leikkele kala pieniksi paloiksi (silpuksi)
-pari purkkia luonnonjugurttia, sitruunamehua, tilkka maitoa
-suolaa, pippuria, yrttisuolaa... voit käyttää myös valkosipulia maustamiseen
-juustoraastetta
-tilkka oliiviöljyä

Ladoimme aineksia isoon vuokaan lasagne-tyyliin (perunaa, päälle kesäkurpitsaa, kalasilppua, sipulisilppua jne...), väillä tilkkanen oliiviöljyä päälle, suolaa, pippuria...
Sekoitimme kannussa jugurtin, struunamehua maun mukaan ja tilkan maitoa, maustoimme kastiketta vielä suolalla ja pippurilla ja kaadoimme lopuksi muiden ainesten päälle vuokaan.
Lopuksi juustoraastetta päälle. Me paistoimme lähes tunnin kiertoilmalla 175 asteessa.


Ja vielä vastaus myös aiemmin ilmenneeseen kysymykseen... Kyllä, ruoka onnistui ja oli oikein hyvää! Tuli niin iso satsi, että söimme sitä monta päivää, mutta ei kyllästyttänyt :D Täytyy tehdä toistekin..

Peipponen on taas kehittynyt kauheasti, siitä on tullut niin pienessä ajassa niin iso tyttö. On oppinut pukemaan itse kengät jalkaan... ei tosin aina oikeaan jalkaan ;) (muutenkin riisuminen, ja varsinkin pukeminen, on tän hetken in-juttuja...), itse-syöminen sujuu yhä paremmin ja paremmin, sanavarasto kasvaa koko ajan, yhtenä päivänä joukkoon tulee saksalainen sana tai lause, toisena suomalainen ;) Lauantaiaamuna tyttö oppi vastaamaan kysymykseen "Mitä kuuluu?" (ihan sama kysytäänkö sitä suomeksi vai saksaksi..) Vastaus on aina sama: pitkäksi venytetty "Guuuuut" ;D
Tänään tyttö oli hokenut mun lähdettyä töihin koko iltapäivän isälleen ja isoäidilleen "Mama, prum prum.." ...Hän kun oli isin kanssa katsellut terassilta äipän kaasuttelua pois pihasta... Muutenkin vähän kaikki on tällä hetkellä "prum prum" tai "aua"(vaikka ei oikeasti sattuisikaan..)... Kaikille sanotaan myös heippa, oli se sitten etana, kukka tai vaikka meidän edessä ajava prätkä, joka jatkaakin matkaa suoraan, meidän käänytessä sivutielle ;) Sillon sanotaan sujuvasti suoksaksi "Tschüss, mopa!" Kukista puheenollen, se onkin nykyisin myös yksi neidin lempipuuhista, nimittäin kukkien keräily. Jos tyttö istuu rattaissa, niin se osoittaa sormella tien pientareelle aina kukan nähdessään (eli lähes koko ajan..) ja sanoo käskevästi "kukka" ja äiti keräilee... Jos tytön kimpusta putoaa kukka maahan, sillekin heitetään hyvästit, eli "Tschüss, kukka!" Jos tyttö kävelee itse, niin voitte kuvitella, ettei pitkälle pötkitä...
Välillä on kyllä naurussa pitelemistä neidin juttuja kuunnellessa ja seuraillessa...


Näihin kuviin ja tunnelmiin lähden unten maille... muistinko jo mainita, että olen tämän yön ihan yksin kotona! Se tarkoittaa, että kukaan ei herätä yön aikana, eikä aamukuudelta! Fiksua olisi tietenkin ehkä ollut mennä ajoissa nukkumaan... Nooh, kaikkea ei voi saada ;)

Oikein ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille teille täällä kyläileville, tervetuloa Ninnu, lukijaksi! Kommenttinne ilahduttavat aina ihan hirmuisesti, vaikka olenkin ollut viime aikoina niin huono niihin vastaamaan...yritän taas parantaa tapani sen suhteen! Luen kyllä kaikki kommentit ajatuksella läpi! Eikö edelleenkään kellään olisi tarjolla paria lisätuntia vuorokauteen...???

Halauksin ja öisin terkuin

Liisa

21 kommenttia:

  1. Ihanasti Peipponen värittää teijän arkea, on ne lapset niin ihania. Niiden touhuja seuratessa ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle! ...Paitsi jos ne on ruukkukukkien kimpussa, heittelevät kiviä ikkunaan, juovat vettä vessanpöntöstä/heittelevät tavaroita vessanpönttöön ja mitä näitä nyt on... Kutsuttaisiinko näitä nyt sitten arjen haasteiksi?! ;D
    Mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa!
    Peeäs. Nyt ois kuvaa kaapeista ;)

    VastaaPoista
  2. Heissan! Kuulostaa tutulta nuo Peipposen touhut, meillä aivan samat kuviot ja jutut... :)
    Täällä kova hulina, vanha koti- uus koti- sairaala- työmaa... Ei meinaa tunnit päivässä riittää...
    Mukavaa loppuviikkoa teille sinne :)

    VastaaPoista
  3. Ihana Peipponen!Lasten jutut on ihan parhaita,meilläkin tyttö päästää päivittäin suustaan niin viisaita ajatuksia,ettei voi kun ihmetellä=D
    Ihanaa viikkoa sinne,toivotaan,että niitä lisätunteja jostain taikoontuu;)

    VastaaPoista
  4. Ihana pieni Peipponen :) Tomera tyttö. Lasten kehitystä on niin ihana seurata just tuossa vaiheessa, kun ihan koko ajan tulee uusia juttuja :) Mä taas eilen ajattelin haikeana, kuinka lapset kasvaa niin nopsaan, kun oltiin illalla pienimmän rinsessan päiväkodin kevätjuhlassa. Toisaalta hyvä kun kasvavat, mutta toisaalta on se haikeaakin. Vuosi ja mun 'vauva' lähtee jo eskariin. Niin se aika äkkiä vierähtää.
    Mukavaa viikon jatkoa sinne!

    VastaaPoista
  5. HIh, kiitti vinkeistä ;))
    Voi miten suloinen pikku söpöläinen Peipponen on :) Ihania uusia juttuja tuossa iässä tulee varmasti päivittäin...mun lapset jo 19v ja toinen kohta 13v, niin on niin pitkä aika tuosta ihanasta lapsuudesta, ettei enää muistakkaan kaikkea :D

    Sun kommentteja ja tassunmerkkejä on aina ihana lukea, kiitos! :)

    Kivaa viikon jatkoa sinne Saksanmaalle! <3

    VastaaPoista
  6. Olipa herttainen kuva Peipposesta tuossa viimeisenä :) Tuo "sanakirja" aika on ihanaa. Välillä pitää oikein kuunneella, ettähän pikkuinen sanoi. Ja sitten lapsi hermostuu, kun äiti tai isi ei ymmärrä :) Puhutko sinä suomea ja miehesi saksaa Peipposelle, vai miten te teette?

    Mun on ihan pakko kokeilla tuota ruokaa meilläkin. Ollaan kaikki kala-faneja ;)

    Tsemppiä viimeiselle työpäivälle, ja nauti sitten lomista!!

    VastaaPoista
  7. ♥söpöliini♥♥♥

    samansuuntaista vuokaa teen itsekin sillointällöin, tykkään joskus oikein helposta ruuanlaitosta, ja kaikki vuoka- ja pataruuat on silloin kivoja. nyt olis taas tarkoitus elää vähillä hiilareilla, joten perunakin pois taas matkasta.

    mukavaa tämä blogi-"lomailu", en ole anatanut tämän viedä aikaani, mutta olen lueskellut kyllä kun olen ehtinyt -kommentointi välillä jää minultakin, mutta kyllä lämmöllä olen mukana ☺

    VastaaPoista
  8. Voi, kyllä tyttäresi on tällä hetkellä niin suloisessa iässä, hän oppii koko ajan uutta ja mielenkiintoista.
    Kevät etenee hurjaa vauhtia täällä ja on vähän haikeutta ilmassa kun tuntuu että kaikki ihanat kukat ja pensaat kukkii samaan aikaan. Nyyh..nyt pitää vaan nauttia ulkona olosta ja auringosta.
    Joskus on mukava olla kotona ihan yksin, muistan kun pojat oli pienempiä, mies kävi heidän kanssaan saaressa kalassa ja olivat siellä yleensä yön yli tai peräti koko viikonlopun, vaikka minä tollo tietenkin olin huolissani vähän, että muistaako hän nyt on varovainen,ettei tapahdu mitään ikävää, niin kuitenkin se teki aina hyvää, saada rauhassa puuhastella niitä näitä.
    Nykyään pojat ei oikein tahdo enää mukaan lähteä.

    Ihanaa tiistai päivän jatkoa sinulle Liisa.

    VastaaPoista
  9. Muuten noita ruokaohjeita ei ole koskaan liikaa, tuntuu välillä ettei tiedä mitä laittaisi ruuaksi.Tuota pitääkin kokeilla.

    VastaaPoista
  10. Haah.. ihana ilme typykkällä siinä kuvassa <3

    VastaaPoista
  11. Voih, ihana söpö Peipponen! ♥♥
    En ole unohtanut antamaasi tunnustusta, minulla vain kestää näiden kanssa "tovi". Mietinnässä on tälläkin hetkellä, Raks raks kuuluu vaan pääkopasta... ;)

    VastaaPoista
  12. Voi kuinka ihana peipponen :D lapset on niin aitoja ja totta, monesti on naurussa pitelemistä!! Meillä lapset oppi molemmat ensin suomen kielen ja tarhan myötä sitten saksan ja englannin. Nyt oon huomannu, että pojan saksa alkaa olla samalla tasolla kuin suomi ja englanti tulee sitte perästä. Lapset oppii niin äkkiä!

    Kauniita päiviä peipposen kanssa! <3

    VastaaPoista
  13. Voi kuinka kaunis nappisilmä Peipponen onkaan! :)
    Mukavia kevät/kesäpäiviä teille sinnepäin! :)

    VastaaPoista
  14. Voihan nenä! Päivällä, kun Peipponen nukkui, istuskelin terdellä ja puhelimen kanssa kirjoitin teille jo vastauksia ihaniin kommentteihinne...Aloin jo olla melko valmis, kun yhtäkkiä puhelimen nettiyhteys teki tenän ja heitti mut pihalle...koko pitkä viestini katosi tietenkin sen mukana... Samassa Peipponen heräsi ja siihen jäi taas bloggailu. Nyt taas iltayöstä vasta ehdin tähän koneen äärelle, joten päätin nyt ensitöikseni kirjoitella teille, vaikka jo mieleni tekisi kovasti lähteä lukemaan Teidän kuulumisianne :)

    Senni, arjen haasteita tosiaan...hih, Peipponen on kyllä melko kiltti, mutta toki koettelee välillä meidän hermoja, etenkin väsyneenä on meillä välillä melkoista tahtojen taistoa ;) Siinä ei aina äidin ja tyttären toiveet ihan kohtaa...

    Krista, kiva kun jaksat ja ehdit kuitenkin kaiken kiireen keskellä käydä kylässä :) Voimia sulle sinne... laittelen taas piakoin meiliä sulle...

    Kiitos Kirsi, näin toivomme!

    Virpi, kiitos! Aika tosiaan menee välillä niin nopeasti, ettei meinaa itse perässä pysyä ;)

    Kiitos Päm, tosi mukava kuulla, että mun kommentit ilahduttavat :)

    Kiitos Mia, joo, minä puhun suomea ja mies saksaa, tosin joskus saksalaisessa seurassa tulee toki munkin puhuttua osittain saksaa...ei siltä vaan voi välttyä. Mutta tyttö siis ymmärtää molempia kieliä aivan yhtä kaikki.
    Kiva, jos kokeilet meidän "reseptiä", toivottavasti maistuu teilläkin :)

    Kiitos Pepi, meillä kans pasta- ja vuokaruuat tosi suosittuja :) Niin helppoa, hyvää ja nopeaa ja just vuokaruuista kuin myös keitoista (joita säkin taidat harrastaa ;)) riittää vieläpä aina useammalle päivälle.
    Sama täällä, ajatuksissa olette usein, ja välillä ihan harmittaa, kun ei ehdi tällä hetkellä niin paljoa blogejen parissa hengailemaan, mutta silti kiva huomata, että ei ne blogit saati ihmiset blogejen takana mihinkään häviä, vaikkei pariin päivään ehtisikään postaamaan tai kommentoimaan :)

    Tuija, kiitos :)
    Luinkin edellistä postaustasi hymy huulilla, kun kuvailit, miten kaikki kukat kukkivat samaan aikaan...sieluni silmin näin sinut siellä nuuskimassa puita ja pensaita ;)
    Nauti nyt tästä hetkestä!
    Ja kiva, jos sait uuden ruokavinkin :) Sama täällä, että välillä pää lyö ihan tyhjää, kun miettii mitä sitä taas kokkaisi... Helppoa ja nopeaa ja kevyttäkin mieluusti ;)

    Kiitos Maanvaiva :)

    Kiitos Voikukkapelto, kuulen raksutuksen tänne asti ;) Älä siitä mitään stressiä ota kuitenkaan :) Postaat jos ja kun ehdit ja jaksat ja huvittaa, ilahdun toki, jos postaat ja jos et, niin sitten et ;)

    Maria, meilläkin on mieheni kanssa toiveena, että Peipponen oppisi vielä englantiakin...yritetään kyllä varmaan jossain kohden saada jonnekin kielikylpyyn... Oon vaan niin iloinen, että ylipäätään suomeksi kaiken ymmärtää ja paljon suomalaisia sanoja jo itsekin puhuu, vaikka arkielämässä minä olen ainoa, joka sitä suomea hänelle säännöllisesti puhuu, kun isi, oma, opa jne. jne. kaikki muut täällä puhuvat tietty saksaa,,, On hienoa, kun lapsella on mahdollisuus jo pienenä oppia monta kieltä! Lapset oppivat ne tosiaan niin helposti ja nopeasti, aivan automattisesti...

    Kiitos Enna :)

    Oikein paljon KIITOKSIA mieltä lämmittävistä kommenteistanne, että jaksatte meillä kyläillä ja viestiäkin jättää :)

    Ja ihania toukokuun viimeisiä päiviä teille kaikille ystäville!

    VastaaPoista
  15. Ihana Peipponen, niin suloinen ja ihanat jutut hänellä!:)
    Minäkin mietin mistä saisi lisää tunteja vuorokauteen ja sellaisen energian vielä itselleen ettei olisi työpäivän jälkeen niin väsynyt. Mieli tekisi paljon enemmän kirjoitella blogiin ja kommentoida muille kun aika vaan riittäisi.
    Sinulle ystäväin oikein mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  16. Peipposen jutut kuulostaa mukavalle. Juuri tuo ikä on niin ihqu, voit vain nauttia lapsesta.

    Mulla ei pelaa googletilin kautta kommentointi, jotain häiriöö on, en tiedä mitä. joten anonyyminä mennään nyt.

    Kivaa viikkoa sulle ja halit Peipposelle.

    -Liisa/mummon akkunalla

    VastaaPoista
  17. Voi miten suloinen kuva Peipposesta...ja mitkä ihanat jutut...mun tulee niin ikävä aikaa ,kun mun oma `pikkuinen`oli tuon ikäinen..nyt on jo 12,ja farkut lököttää ja lippis on väärinpäin,ja kokoajan sanotaan vastaan äiskälle...
    kiitos taas ihanista kommenteistasi blogiini!
    kun kävin Pialla,niin juttelimme sinusta...Piakin pitää sinusta oikein kovasti,kun olitte kuulemma käynyt siellä viime kesänä...toivottavasti törmätään Pian puodilla,kun tuutte Suomeen...
    Ihanaa,kun mammasi kävi tyynyostoksilla sinulle...ihkuja ovat kaikki..
    Pia lähti tänään Turkkiin..oon vähän kade..
    no mutta,ihanaa loppuviikkoa sinulle Peipposen pölinöiden kera,voikaa hyvin siellä,ja toivottavasti teille paistaa aurinko...
    halauksin,Marika-valkoista ja rustiikkia,en pääse kirjautumaan????en ymmärrä..!!

    VastaaPoista
  18. Tuota reseptiähän pitäisi kokeilla! Ei olekaan ikinä käynyt mielessä yhdistää perunaa ja kesäkurpitsaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin, niin hyvän kuuloista tämä on!

    VastaaPoista
  19. hei!
    laitan uuden osoitteen kun vaihdoin blogini nimen eli vanha "kangaskerttu" ei toimi uusi osoite on http://pastellinlumoissa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  20. Kokeillaas nyt taas uudella yrityksellä tätä kommentointia, viimeksi ei onnistunut edes anonyyminä, en tiedä missä mättää...

    Kiitos teille kaikille lopuillekin ihanista viesteistänne :) Niitä on aina niin ilo lukea, nyt en ole ehtinyt entistäkään vähää bloggailla, olen Suomessa (se on ollut salaisuus, joten siksi olen pitänzt hiljaiseloa...), joten menoja riittää, aika on entistäkin enemmän kortilla, huoh...

    Tosi kiva kuulla, Marika, että luet mielelläsi viestejäni ja seurailet blogiani :) Ehdottomasti yritetään joskus tavata Pian blogissa, kun taas olen Suomessa ja Pialla puoti auki, nyt meni meillä lomat ristiin :(

    Kiva, kun sait uuden resepti-idean kokeiltavaksi! Toivottavasti onnistuu ja maistuu :)

    Anja, kiitos uudesta blogiosoitteestasi, tulen kzllä sinnekin kzläilemään!

    Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

    VastaaPoista
  21. Eli nimettömänä onnistui minulta tuo kommentointi itseltäni näköjään ainakin, täytyy kokeilla myöhemmin, josko postauskin onnistuisi...

    Terkuin Liisa

    VastaaPoista