Mutta kuten otsikko kertoo, päätin maltillisesti vilauttaa ensin keittiötä, kuten viime postauksessa lupailin.
Aloitetaan pöydän äärestä ja jatketaan siitä matkaa... Yksi kesälomamatkan vierailukohteitamme oli Tuurin kyläkauppa! Pitihän tuo ilmiö käydä katsastamassa, kun kerran vain muutaman kilsan päästä matkamme kulki. Ei tosin muuta kuin koluttu pikamoduksella kyläkauppa läpi, autolla ajettiin alue päästä päähän parkkista etsiessä. Kaupasta tarttui yhtä jos toistakin mukaan, pikku tuliainen äidille, ihania pilkkukankaita vaaleanpunaisissa sävyissä sekä muutamaa erilaista pitsinauhaa... Ja sitten nämä! Helmalliset istuinpäälliset. Vieläpä ihanalla pitsinauhalla helma varustettu :) Ja mikä parasta, olivat alessa... 5,90€/ kpl! Uskotteko??!! Otin neljä ja nyt harmittaa vimmatusti, etten haalinut kaikkia loppuja, jotka oli vielä jäljellä, sillä ei niitä ois kovin montaa enää ollutkaan.. Noh, näillä mennään ;) Kaksi päällistä siis keittiön pöydän ääressä, yksi ompelupöydän ääressä vierashuoneessa ja yksi makkarissa...
Huomaatteko, että pöydällä Kodinonni on edelleen hengissä, ihme ja kumma!
Myös posliinikaapin päällinen on saanut uuden ilmeen. Eli paljon tavaraa pois ja vähän tilalle ;)
Ikkunalaudalle laitoin vaihteluksi pari kaunista ruukkua...
Ja vaa'an päälle mökiltä mukaan lähtenyt pieni posliinikannu ja ruusulusikoita sekä pari vuokaa.
Kristan kuistipuodista (<--klik) ostin ihanan astiatelineen. En vaan voinut tätä millään vastustaa ;)
Arabian kukkalautaset sain mökin jemmoista äidiltä.
Myös altaan yllä olevalla ikkunalla on vähän uutta. Ystävältäni ennen lomaa saamassani tuliaismaljakossa (Lisbeth Dahlin muuten) säilyy kauniisti sipulit :)
Ennenhän tuossa ikkunan syrjässä roikkui semmonen kerroskorihäkkyrä katosta. Eilen se sai lähteä, sillä tämä ihanuus löysi paikkansa ikkunan edestä. Ai että mä tykkään! Luo muuten aivan ihanan, tunnelmallisen valon illalla tuohon työtason ylle. Oikean maalaiskeittiön tunnelman...vai kuvittelenko vain ;) Ja jos lisävaloa kaipaa, niin ainahan on kaapistojen alla olevat hehkulamput... Pimennyskaihdin oli pakko laskea ulkoa tulevan valon takia ikkunan eteen kuvauksen ajaksi.
Kurkataas vielä ihan toiseen päähän köökkiä... Siellähän on iso lautashylly (jossa ei kylläkään ole lautasille rimoja) ja vanha, tumma lipasto. Lipaston päällä lasipurkkeja, tarjottimia, reseptiteline... Keinutuolissa ihan oikeasti istutaankin, sehän on lautashyllyn tapaan ullakkolöytö ystäväni äidin vintiltä. Molemmat saivat tarvittavan valkoisen make-overin ;)
Kodarin ja keittiön oven väliin jäävällä seinällä on roikkunut liitutaulu, johon laitoin nyt esille Kristalta ostamani kasvitaulut ja muutaman uloisen kortin. Myös rautaklipsi on Kristan puodista.
En viitsinyt kuvata tuohon liitutaulun alapuolelle jäävää pyykinkuivaustelinettä ;)
Meillä on Peipponen ollut omituisessa kuumessa... Ilman flunssaa tai muitakaan "oireita". Eilen aamulla herättyään ensin puoli kahdeksalta, tyttö nukahti hetken päästä uudelleen ja nukkuin puoli kymmeneen. Sitten oli ihan raasupolonen, halusi vain olla sylissä, ei aamiainenkaan maistunut... Sylikkäin katsottiin Muumeja sohvalla ja tyttö nukahti ennen puoltapäivää uudelleen lähes tunniksi.
Unien jälkeen mittasin kuumeen ja vähän oli lämpöä. Annoin vähän kuumelääkettä, koska tuntui olevan iho hellänä, jonka jälkeen saatiin tyttö syömäänkin vähän ja loppupäivän oli pirteämpi. Viime yönä heräsi ennen kahta ja oli ihan kuin hehkulamppu! Mutta iloinen sellainen, naureskeli ja höpötteli houreissaan ja kuumetta olikin 39. Ja siis sanottakoon vielä, että Peipposella on tähän mennessä ollut ennen tätä kerran elämänsä aikansa kuumetta! Tänä aamuna oli enää pikkuisen lämpöä ja nyt tyttö on ihan normaali... Äsken laitettiin rahkainen "kuivakakku" uuniin, pitäkää peukkuja, että onnistuu. Peipponen oli oiva apuri leivontapuuhissa :)
Kiitos taas ihanista kommenteistanne, joista olen hirmuisesti ilahtunut, vaikken niihin kommenttilootassa olekaan (vielä) vastaillut :)
Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, täällä käyvät vapaat vähiin ennenkuin loppuvat... Huominen vielä ja sitten karvas paluu sorvin ääreen... Mutta ei anneta sen masentaa!
Aurinkoisin (oikeastaan puolipilvisin) terkuin Liisa