Löysin kaapin tänä aamuna Ebaystä ja jäin seuraamaan tilannetta. Kerroin miehellekin kaapista, näytin kuvat ja kaikki... Ei tuo siihen muuta kommentoinut kuin että ei varmaan lähde ihan halvalla. Samaa uskoin itsekin ja sydämen veren vuodatukseen valmistautuneena seurasi silmä kovana huutokaupan viimeiset 10 minuuttia. Itse en siis tähän mennessä ollut huutanut mitään. Noiden 10 minuutin aikana ei tapahtunut mitään! Kun aikaa oli alle minuutti jäljellä, sanoi mieheni, että tarjoa nyt jotain. Näppäilin pikana, aivan viime sekunneilla, summan, jonka en ikinä olisi uskonut riittävän, mutta olisinpahan ainakin yrittänyt. Tähän väliin sanottakoon, että meillä ei tällä hetkellä ole varsinaisesti budjettiin laskettuna kalliita, uusia huonekaluja. Säästämme paraikaa lomamatkaan, uuteen kameraan jne... Joten vaikka kaappi olisikin ollut ehkä sen arvoinen, en olisi ollut nyt itsekään valmis maksamaan mansikoita...
En edes ensin tajunnut, että olin sittenkin huutanut kaapin itselleni, niin varma olin, ettei huutoni riittänyt. Mutta näin siinä kuitenkin kävi! Sydämeni hakkaa vieläkin innosta ja onnesta! Kuten jo aiemminkin olen marmattanut, niin tuollaisia ihanuuksia on TODELLA harvoin tarjolla täällä eteläisessä osassa Saksan maata. Ja jos onkin, niin hinnat hipovat pilviä. Nyt pilvissä olen vain minä :)
Tässä SE on on, ihana kaappini!
(Kuva otettu tietsikan ruudusta, joten laatu sen mukainen. Mutta en vain malttanut odottaa, että saan sen livenä kuvatuksi Teille)
Ihanaa illan jatkoa!
Liisa
Onnea kauniille kaapille! Tunne on mahtava kun on jotain pitkään metsästänyt ja sitten onnistuu sen löytämään! Se se on tän touhun suola! Ajattele miten tylsää olisi, jos vain voisi aina mennä kauppaan ja löytää & ostaa saman tien kaiken haluamansa...;)
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita!
Kiitos! Olo on tosiaan mahtava!
VastaaPoistaOikeassa olet, ja mä sanonkin aina, että kun joku juttu on tarkoitettu, niin se tapahtuu. Jos ei joku onnistu, niin se ei sitten ollut tarkoitettu...
Tämä kaappi oli mulle tarkoitettu :)